Hallintojärjestys ja bahá’í-uskon yhtenäisyys
Moni uskonto on jakautunut lahkoihin seuraajiensa oppiristiriitojen takia, mutta bahá’í-usko on säilynyt jakautumattomana.
Bahá’u’lláh kielsi teologisista kysymyksistä kiistelemisen ja nimesi testamentissaan vanhimman poikansa ‘Abdu’l-Bahán (1844–1921) kirjoitustensa tulkitsijaksi ohjaamaan kasvavaa yhteisöä. Lapsuudestaan saakka ‘Abdu’l-Bahá jakoi isänsä, Bahá’u’lláhin, vankeuden ja karkotuksen ja sisäisti hänen opetuksensa. ‘Abdu’l-Bahán esimerkillisestä palvelun asenteesta ja väsymättömästä huomiosta vähäosaisia ja puutteenalaisia kohtaan on kirjoitettu paljon. Bahá’ít pitävät häntä täydellisenä esimerkkinä bahá’í-opetusten toteuttamisesta.
‘Abdu’l-Bahá kirjoitti merkittäviä bahá’í-opetuksia selittäviä teoksia, jotka lukeutuvat uskon pyhiin kirjoituksiin. Hän teki bahá’i-uskoa tunnetuksi suurelle yleisölle matkoillaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuosina 1911–1913 ja ohjasi bahá’í-yhteisön kehittymistä kohti maailmanyhteisöä.
Viimeisessä tahdossaan ja testamentissaan ‘Abdu’l-Bahá nimitti tyttärenpoikansa Shoghi Effendin (1897–1957) bahá’í-uskon Suojelijaksi ja sen opetusten tulkitsijaksi. Lähes nelikymmenvuotisen toimikautensa aikana Shoghi Effendi ohjasi suunnitelmallisesti kansainvälistyvää yhteisöä ottamaan käyttöönsä Bahá’u’lláhin määrittelemät hallinnon ja ryhmäpäätöksenteon periaatteet ja toimielimet.
Bahá’í-yhteisössä ei ole papistoa, vaan yhteisön toimintaa ohjaavat paikallistasolla – kaupungeissa ja kunnissa – paikalliset neuvostot, jokaisessa maassa kansallinen neuvosto sekä maailmanlaajuisesti bahá’í-yhteisön ylin päättävä elin Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto.
Paikalliset ja kansalliset neuvostot valitaan suorilla vaaleilla vuosittain, ja Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto valitaan joka viides vuosi. Bahá’í-vaaleissa ei ole kampanjointia tai ehdokasasettelua, sillä jokaisen velvollisuutena on äänestää vapaasti omantuntonsa mukaan.
Päätöksenteko perustuu neuvotteluun, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Bahá’í-opetuksissa kuvattu neuvottelu tähtää yhteisymmärryksen saavuttamiseen ilman kiistelyä: ”Totuuden kipinä syntyy vasta eriävien mielipiteiden törmättyä yhteen” – mielipiteet kohtaavat, ihmiset eivät törmää. Jokaisella on oikeus kertoa näkemyksensä suoraan ja avoimesti, mutta samalla tarvitaan kypsyyttä irrottautua omista mielipiteistänsä, jotta yhteisesti hyvät ratkaisut löytyvät.
Bahá’í-opetukset tukevat ajattelua, jossa myönteisen erilaisuuden arvostaminen ja hyödyntäminen ovat ihmiskunnan edistyksen ehto. Bahá’u’lláh tähdensi neuvottelun tärkeyttä useissa kohdissa kirjoituksiaan: ”Jumalallisen viisauden taivaan ovat valaisseet neuvottelun ja myötätunnon kaksi valonkehrää. Neuvotelkaatte yhdessä kaikista asioista, sillä neuvottelu on johdatuksen valaisin, joka näyttää tietä ja suo ymmärrystä”.
Jumalallisen viisauden taivaan ovat valaisseet neuvottelun ja myötätunnon kaksi valonkehrää. Neuvotelkaatte yhdessä kaikista asioista, sillä neuvottelu on johdatuksen valaisin, joka näyttää tietä ja suo ymmärrystä.
Bahá’u’lláh
Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto
Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on bahá’í-uskon kansainvälinen hallintoneuvosto. Kirjoituksissaan Bahá’u’lláh määräsi laitoksen perustamisen Kaikkein pyhimmässä kirjassa.
Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto (engl. The Universal House of Justice) on yhdeksänjäseninen elin, joka valitaan vaaleilla viiden vuoden välein. Bahá’u’lláhin valtuuttamana Oikeusneuvosto vaikuttaa myönteisesti ihmiskunnan hyvinvointiin, edistää koulutusta, rauhaa ja maailman kukoistusta sekä suojaa ihmisarvoa ja uskonnon asemaa. Laitoksen tehtävänä on soveltaa bahá’í-opetuksia jatkuvasti kehittyvän yhteiskunnan vaatimuksiin, ja sillä on siten valtuudet säätää lakeja asioista, joita bahá’í-uskon pyhissä kirjoituksissa ei ole nimenomaisesti käsitelty.
Perustamisestaan lähtien vuonna 1963 Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on ohjannut maailmanlaajuista bahá’í-yhteisöä kehittämään kykyä osallistua henkisesti ja aineellisesti kukoistavan maailmanlaajuisen sivistyksen rakentamiseen. Oikeusneuvoston tarjoama ohjaus varmistaa bahá’í-yhteisön vision ja toiminnan eheyden miljoonien ihmisten soveltaessa todellisuudeksi Bahá’u’lláhin näkemystä maailmanrauhasta.
Kansallinen Henkinen Neuvosto
Lähes joka maassa on oma kansallinen henkinen neuvosto. Kansallinen henkinen neuvosto on bahá’í-yhteisössä keskeinen hallinnollinen elin, jonka perustamisesta Bahá’u’lláh antoi säädöksen kirjoituksissaan.
Kansallisten henkisten neuvostojen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti ihmiskunnan hyvinvointiin, edistää kasvatusta, luoda edellytyksiä rauhalle ja suojata ihmisarvoa. Suomen Bahá’íden Kansallinen Henkinen Neuvosto muodostettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962, ja se toimii kansallisessa bahá’í-keskuksessa Helsingin Käpylässä. Kansallinen Neuvosto on Suomen bahá’í-yhteisön hallitus ja virallinen edustaja.
Kansallinen Neuvosto pyrkii elävöittämään, yhdistämään ja yhteensovittamaan Suomen bahá’í-yhteisössä vaikuttavien yksilöiden, yhteisöjen ja laitosten monipuolista toimintaa. Säännöllisen neuvottelun ja kirjeenvaihdon avulla neuvosto vahvistaa yhteisön ponnistelujen yhtenäisyyttä ja ohjaa yhteisöä oppimaan bahá’í-opetusten soveltamisesta, jotta Bahá’u’lláhin näkemys maailmanrauhasta ja kukoistavasta maailmansivilisaatiosta muuntuisi todellisuudeksi.
Valintaa Kansalliseen Neuvostoon ei voi itse tavoitella, sillä bahá’í-vaaleissa ei ole ehdokasasettelua tai kampanjointia. Jokainen valtuutettu äänestää luottamuksellisesti koko yhteisön joukosta yhdeksän henkilön kokoonpanoa, jonka hän uskoo olevan sopivin palvelemaan Kansallisessa Neuvostossa uudella toimikaudella. Valituksi tulevat yhdeksän eniten ääniä saanutta. Vaalit järjestetään joka vuosi.
Suomen Bahá’íden Kansallinen Henkinen Neuvosto muodostettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962.