Rasismin voittaminen: Yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ruohonjuuritasolla Ruotsissa
Alkuperäinen artikkeli Bahá’í World News Servicessä
Voiko yhteiskunta todella edistyä, kun sen kansalaiset elävät vierekkäin mutta aivan eri maailmoissa ja heidän jokapäiväistä elämäänsä kuvaa enemmän rinnakkainen olemassaolo kuin mielekäs kanssakäyminen? Samalla kun Euroopassa kasvaa huoli rasistisen epäoikeudenmukauuden lisääntymisestä, äskettäin Tukholmassa pidetyssä seminaarissa pohdittiin tätä kysymystä ja tarkasteltiin ruohonjuuritason yhteiskunnallisen sopusoinnun edistämisen tärkeyttä.
Seminaarin järjestivät yhteistyössä Bahá’í International Communityn (BIC) Brysselin toimisto, Tukholman apulais- ja varapormestarit sekä Ruotsin bahá’í-yhteisön ulkoasiaintoimisto.
Kokoontuminen oli osa BIC:n Brysselin toimiston ja Ruotsin bahá’í-yhteisön jatkuvia pyrkimyksiä edistää keskustelua sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta, ja se kokosi yhteen valtion virkamiehiä, erilaisia yhteiskunnallisia toimijoita ja kansalaisjärjestöjen jäseniä.
Seminaarin järjestivät yhteistyössä Bahá’í International Communityn (BIC) Brysselin toimisto, Tukholman apulais- ja varapormestarit sekä Ruotsin bahá’í-yhteisön ulkoasiaintoimisto. Se kokosi yhteen valtion virkamiehiä, monenlaisia yhteiskunnallisia toimijoita ja kansalaisjärjestöjen jäseniä pohtimaan, miten voidaan edistää sopusointuisempaa yhteiskuntaa. Lähde: Bahá’í World News Service
Pelkkä lainsäädäntö ei riitä
Ruotsin pääkaupungissa käydyissä keskusteluissa ei käsitelty pelkästään nykyisen sosiaalipolitiikan roolia rasismiin vastaamisessa, vaan myös oivalluksia, jotka syntyvät bahá’íden pyrkiessä rakentamaan yhteisöjä ja joissa sovelletaan yhteiskunnan ongelmiin ja haasteisiin henkisiä periaatteita kuten ihmiskunnan ykseys.
Rachel Bayani Brysselin toimistosta totesi: ”Rasismi ja ennakkoluulot ovat suurimpia ihmiskunnan nykyisin kohtaamia haasteita.
Åsa Lindhagen, ympäristö- ja ilmastoasioista vastaava apulaispormestari ja entinen Ruotsin tasa-arvoministeri (keskellä) ja Nogol Rahbin Ruotsin bahá’í-yhteisön ulkoasiaintoimistosta (oikealla). Lähde: Bahá’í World News Service
Rachel Bayani Brysselin toimistosta (vasemmalla) ja Kishan Manocha, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön suvaitsevaisuus- ja yhdenvertaisuusosaston johtaja (oikealla). Lähde: Bahá’í World News Service
”Lainsäädännölliset toimenpiteet, kuten Euroopan unionin rasismin vastainen toimintasuunnitelma 2022–2025 ja kansallisten toimintasuunnitelmien vahvistaminen EU:n jäsenmaissa, ovat tärkeitä edistysaskeleita, mutta kuten suunnitelmassakin huomautetaan, pelkkä lainsäädäntö ei riitä.”
Ympäristö- ja ilmastoasioista vastaava varapormestari ja entinen Ruotsin tasa-arvoministeri Åsa Lindhagen puolsi näitä näkemyksiä politiikkalähtöisten menettelytapojen rajoituksista ja totesi: ”Politiikassa ei tietenkään voi pärjätä yksin, pitää tehdä yhteistyötä kaikkien yhteiskunnassa hyvään pyrkivien toimijoiden kanssa.”
Bayani pureutui syvemmälle sosiaalisen kanssakäymisen pulmallisuuksiin, jotka ylläpitävät rasismia. ”Rasismi voi hyvin olosuhteissa, joissa eritaustaisilta ihmisiltä puuttuu tilaisuus merkitykselliseen kanssakäymiseen – kun vain eletään vierekkäin. Missä tällaista merkityksellistä kanssakäymistä voi tapahtua?”
Ruohonjuuritason kanssakäymisen käyttämättömät mahdollisuudet
Bayani selitti, että vaikka tällaista kanssakäymistä voi tapahtua kaikkialla ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla, naapurustot ja kylät ovat ympäristö, jossa tarjoutuu päivittäin tilaisuuksia keskusteluun taustaltaan erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten välillä, jossa voidaan solmia läheisiä ystävyyssuhteita, voi syntyä yhteinen näkemys yhteiskunnallisesta muutoksesta ja voidaan ryhtyä toimimaan yhdessä.
Kishan Manocha Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöstä lisäsi: ”Minusta ratkaiseva tekijä työssä, johon meidän on paneuduttava, on luottamuksen rakentaminen, koska luottamus yksilöiden, yhteisöjen ja valtaa käyttävien instituutioiden keskuudessa ja välillä on tänä polarisaation aikana pahasti menetetty, ja se pitää palauttaa ja rakentaa uuteen uskoon.”
Bayani korosti, että satunnaiset kohtaamiset, kuten pikainen tervehtiminen supermarketissa tai edes vuosittaiset uskonnollisten johtajien tapaamiset, eivät riittävästi tehoa syvään juurtuneisiin rotuennakkoluuloihin.
Hän selitti, että merkityksellisten ruohonjuuritason kohtaamisten avulla yhteisöt kuitenkin voivat päästä eteenpäin. ”Tarvitsee ajatella ja pohtia yhdessä sekä toimia jonkin suuremman hyväksi, kuten naapuruston muuttaminen kaikille yhtä lailla tarkoitetuksi paikaksi”, hän sanoi.
”Tämä menettelytapa”, jatkoi Bayani, ”johdattaa yhteisöt tielle, jolla niillä on päävastuu omasta kehittymisestään”, mikä on perusperiaate bahá’íden hankkeissa yhteisöjen rakentamiseksi.”
Anders Österberg, Tukholman varapormestari. Lähde: Bahá’í World News Service
Apulaispormestari Anders Österberg käsitteli laajemmin ajatusta edistymisestä yhdessä ja sanoi, että nykyisestä yhteiskunnallisesta eripuraisuudesta huolimatta Ruotsissa yhä enemmän toivotaan rotujen sopusointua. Hän korosti tarvetta ponnistella yhdessä sellaisten yhteisöjen rakentamiseksi, joissa ykseys voi kukoistaa.
Euroopan parlamentin jäsen Evin Incir antoi lisää pontta tälle näkökohdalle: ”Meillä on paljon työtä edessämme. Euroopan unionissa ei ole sijaa ajattelutavalle, jossa on ’me’ ja ’he’. On vain ’me’.”
Kosketellessaan tätä yksityiskohtaisemmin Bayani avasi periaatetta ykseys moninaisuudessa: ”Me olemme yhtä perhettä. Meitä erottavat muurit ovat keinotekoisia, ja ne pitää murtaa ja meidän luontainen ykseytemme hyväksyä.”
Yhteisön tekemät aloitteet ovat toivon lähde
Tuumiessaan käytyä keskustelua Nogol Rahbin bahá’í-yhteisön ulkoasiaintoimistosta sanoi, että bahá’íden aloitteet rakentaa yhteisöjä Tukholmassa auttavat tekemään lopun yhteiskunnallisesta eripurasta. ”Taustoiltaan monenlaiset paikalliset asukkaat sopivat erimielisyytensä ja järjestävät monenlaista toimintaa kuten ’perheiden juhlapäiviä’.”
Yläkuva: Bahá’íden toiminta yhteisöjen rakentamiseksi on johtanut erilaisiin aloitteisiin, jotka tekevät eritaustaisille ihmisille mahdolliseksi solmia ystävyyssuhteita, kuten tässä nähtävässä yhdessä monista naapurustojen ”perheiden juhlapäivistä”. Alakuva: Naapuruston kokoontuminen, jossa nuoret pohtivat yhteiskuntaansa palvellessaan kokemansa tuottamia oivalluksia. Kokoontumisessa vierailivat Anders Österberg (vasemmalla), joka tuolloin oli Ruotsin parlamentin jäsen, ja Anders Ygeman (toinen vasemmalta), joka oli tuolloin ja kotouttamis- ja maahanmuuttoministeri. Lähde: Bahá’í World News Service
Tohtori Rahbin lisäsi: ”Nämä kokoontumiset ovat enemmän kuin pelkkiä sosiaalisia tapahtumia. Ne antavat vauhtia yhteisen osallisuuden kehittymiselle asukkaiden keskuudessa.”
Hän lisäsi, että näissä oloissa ihmiset, jotka eivät muutoin ehkä olisi koskaan olleet tekemisissä toistensa kanssa, sopivat erimielisyytensä, solmivat ystävyyssuhteita ja luovat yhteistä tulevaisuudennäkemystä naapurustoaan varten.
Päättäjät ovat ilmaisseet arvostavansa näitä toimia, tohtori Rahbin sanoi. ”Viime vuonna Ruotsin kotouttamis- ja maahanmuuttoministeri vieraili yhdessä tällaisessa naapurustossa kuullakseen sen asukkaita. Nämä ruohonjuuritason ponnistukset tuottavat toivoa herättäviä oivalluksia, etenkin tällaisella hetkellä, kun kohtaamme sellaisia haasteita kuin rasismi ja lisääntyvä jengiväkivalta.”
Tukholman kokoontuminen oli osa laajempaa Brysselin toimiston tekemää aloitetta, jonka puitteissa käydään samanlaisia keskusteluja yhteistyössä kansallisten bahá’í-yhteisöjen sekä kaupunkien ja kuntien kanssa kaikkialla Euroopassa.
Näissä keskustelutilaisuuksissa pyritään tutkimaan edelleen ajatuksia, jotka on esitetty toimiston lausunnossa ”Pohdintoja rasisminvastaisten toimintasuunnitelmien toteuttamisesta: ruohonjuuritason sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen”.
