Hartmut Grossmann 1933–2017

Kunnioitettu bahá’í-uskon palvelija ja meille niin rakas ystävä Hartmut Grossmann siirtyi Abhá- valtakuntaan 17. joulukuuta 2017 kotimaassaan Saksassa, vain muutama viikko vaimonsa Ursulan jälkeen. Nämä ikuiset kumppanit jättivät maallisen majansa toisistaan erottamattomina sieluina.

Viimeisiin päiviinsä asti Hartmut oli valmis tarttumaan mihin tahansa tehtävään, mikäli se edisti Bahá’u’lláhin asian kehitystä. Me tunnemme hänen pitkän ja ansiokkaan palvelun polkunsa tärkeimmät vaiheet alkaen Saksan Kansallisen Henkisen Neuvoston jäsenyydestä, jatkuen Suomen Kansallisen Henkisen Neuvoston, Euroopan Mannermaisen Neuvonantajalautakunnan ja Kansainvälisen Opetuskeskuksen jäsenenä huipentuen palveluun Yleismaailmallisessa Oikeusneuvostossa. Hänen uhrautuvan palvelunsa kautta piirtyy näkyviin kartta hänen liikkeistään pioneerina Neckargemündista 1970-luvun Suomeen, Savonlinnan kaupunkiin, mistä hän teki matkoja ympäri maatamme – pohjoisinta Lappia ja Suomen lähialueita myöten. Tuona aikana ystävät koko Itä-Suomessa saivat nauttia Hartmutin ja Ursulan kodissaan järjestämistä monimuotoisista opetus- ja syventymistilaisuuksista. Toinen merkittävä kytkös Hartmutin ja Savonlinnan välillä on siellä sijaitseva hautapaikka, joka kuuluu hänen rakastetulle äidilleen, Anna Grossmannille. Viimeisinä vuosinaan tuo omistautunut bahá’í-uskon palvelijatar asettui pioneeriksi samalle paikkakunnalle poikansa ja miniänsä kanssa.

Monien tärkeiden asioiden joukosta Hartmutin sydäntä lähelle nousi nuorten opettaminen, valistaminen ja voimauttaminen. Muutettuaan takaisin Suomeen Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston jäsenyyden jälkeen Hartmut matkusti Ursulan kanssa useiden vuosien ajan jokaiseen bahá’í-lukiotapahtumaan vierailevana opettajana. Lisäksi he pitivät nuorisolle säännöllisiä syventymiä kotipaikkakunnallaan Lahdessa. Yhteinen palvelu Jumalan asian edistämiseksi oli heidän avioliittonsa kivijalka, eikä Hartmut jättänyt koskaan viittaamatta Ursulan tärkeään tukeen omalle toiminnalleen.

Hartmut oli Asian käden poika, ei vain nimellisesti vaan myös henkiseltä perimältään. Matkoillaan hän kohtasi kaikkialla maailmassa lukemattomia uskovia, joille tuli eittämättä tutuksi hänen verraton ystävyytensä. Hartmutin vankkumaton horjumattomuus liitossa, hänen syvällinen oppineisuutensa, tarkkuutensa ja täsmällisyytensä sekä henkisen näkökykynsä terävyys yhdistyivät harvinaislaatuisella tavalla luonteen lempeyteen, vaatimattomuuteen ja vilpittömyyteen. Kunnioituksen ja lämpimän huumorin kautta hän kykeni koskettamaan sydämiä ikään, asemaan tai taustaan katsomatta. Hänellä oli aito kiinnostus ihmisiin ja heidän huolenaiheisiinsa. Se näkyi mitä moninaisimmissa tilanteissa hänen väsymättömyydessään kuulla kysymyksiä toisensa perään ja tarjota niihin selkeitä Bahá’u’lláhin opetuksiin pohjautuvia näkemyksiä.

Ystävät, ei ole mahdollista liioitella sen kunnian suuruutta, joka yhteisöllämme on ollut saadessamme jakaa yhteisen kotimaan tämän uskollisen palvelijan kanssa, eikä koskaan voida unohtaa sitä perintöä, joka tällä esimerkillisellä sielulla on ollut Suomen bahá’í-yhteisön kehitykseen. Me todellakin olemme etuoikeutettuja saadessamme kaivata Hartmut Grossmannin valoa.

Oi ihmisen poika!
Kohoa Minun taivaaseeni,
että saisit kokea jälleenyhtymisen riemua
ja katoamattoman kirkkauden maljasta
juoda verratonta viiniä.
(Bahá’u’lláh)

Edellinen
Edellinen

Birgit Ahlnäs 1927–2018

Seuraava
Seuraava

Sigrid Salminen 1896–2000