Kirjahanke Suomen bahá’í-yhteisön alkuvaiheista
Margaret Trotta Tuomi toivoo, että kirja vahvistaa ymmärrystä Suomen bahá’íden mielenkiintoisista juurista ja yhteisön vaiherikkaasta historiasta.
Vuonna 2027 tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun maineikas bahá’í-uskon opettaja Martha Root vieraili ensimmäisen kerran Suomessa. Kenet hän täällä tapasi, miten hän kertoi bahá’í-uskosta suomalaisille ja miten bahá’í-usko juurtui Suomeen? Suomen bahá’í-yhteisön syntyhistoriaa käsittelevä kirjahanke pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin.
Jyväskyläläinen Margaret Trotta Tuomi työstää kirjaa bahá’í-uskon historiasta Suomessa ja Suomen bahá’í-yhteisön alkuvuosista. Tavoitteena on tehdä lähestyttävä teos, joka esittelee maassamme vaikuttaneiden varhaisten bahá’íden elämää. Teoksen työnimi on Sisukkaat sankarit: Bahá’í-usko Suomessa 1853–1965.
Tutkimustyö alkoi 15 vuotta sitten Margaretin tutustuessa syvemmin yhdysvaltalaisen toimittajan ja tunnetun bahá’í-uskon opettajan Martha Rootin elämään. Root kiersi maailmaa kertoakseen ihmisille Bahá’u’lláhin opetuksista ja vieraili myös Suomessa kolme kertaa, ensimmäisen kerran toukokuussa 1927.
Vaikka Root tapasi Suomen-matkoillaan lukuisia ihmisiä, ei tämä ollut suomalaisten ensikosketus uuteen maailmanuskontoon. Bahá’í-uskosta ja sitä edeltäneestä bábilaisuudesta oli kirjoitettu suomalaisissa sanomalehdissä jo 1850-luvulta alkaen. Erityisesti teosofit olivat kiinnostuneita maailmanrauhaa korostavista bahá’í-opetuksista ja ‘Abdu’l-Bahán puheista ja käänsivät bahá’í-kirjallisuutta suomeksi.
Yhdysvaltojen bahá’í-arkistosta Margaret on saanut kopiot Rootin päiväkirjoista vuosien 1936 ja 1937 vierailuilta. Muistiinpanot sisältävät mainintoja Suomesta sekä hänen tapaamiensa ihmisten nimiä ja osoitteita. Uudeksi maailmankieleksi tarkoitetun esperanton innokkaana edistäjänä Root otti yhteyttä Suomen esperantisteihin, joiden kautta hän toivoi tutustuvansa maamme ”edistykselliseen nuoreen älymystöön”.
Eräässä kirjeessä vuodelta 1927 Root kirjoitti pitäneensä helsinkiläisessä puistossa luennon 400 hengen yleisölle, jota hän kuvasi rauhalliseksi ja hiljaiseksi. Hän kertoi teosofien antaneen fooruminsa bahá’í-esitelmän pitämiseen. Root luonnehti suomalaisia ystävällisiksi, avuliaiksi, ennakkoluulottomiksi ja vastaanottavaisiksi bahá’í-opetuksille.
Helsingin Sanomat julkaisi Martha Rootin haastattelun 29.5.1927 ilmestyneessä lehdessä.
– Mitä enemmän aloin tutkia tätä, sitä haastavammalta kirjoittaminen tuntui, koska minulla ei ollut tietoa tapahtumien kontekstista. Oliko täällä tuolloin bahá’íta, kenen kanssa Martha keskusteli ja toimi, miten hän saattoi järjestää tapahtumia aivan yksin ja tavata jopa presidentti Relanderin? Margaret pohtii.
Piti katsoa Martha Rootia pidemmälle. Tutkimustyö laajeni nopeasti käsittämään Suomen bahá’í-yhteisön alkuvaiheet kokonaisuudessaan. Myös naapurimaiden bahá’í-historia nivoutuu Suomeen.
Margaret on kerännyt laajan aineiston, jota hän on nyt alkanut tarkastella yksityiskohtaisemmin. Päiväkirjojen lisäksi vanhat sanomalehdet, kirjeenvaihto ja The Bahá’í World -julkaisusarja ovat osoittautuneet arvokkaiksi aikalaislähteiksi. Niistä on löytynyt muun muassa maininta luultavasti varhaisimmista bahá’í-kirjoitusten suomennoksesta. Yhdysvaltojen Minnesotassa sijaitsevassa New York Millsin kylässä oli julkaistu bahá’í-kirjoituksia suomeksi jo vuonna 1920.
The Bahá’í World -julkaisusarjan osat ja muut aikalaistekstit ovat osoittautuneet korvaamattomiksi tietolähteiksi.
Yhdysvalloissa ja Kanadassa asui suomalaistaustaisia bahá’íta, jotka puhuivat ja keskustelivat bahá’í-uskosta ja järjestivät bahá’í-tapaamisia äidinkielellään.
– Nyt olen tutkimassa sitä, mistä Suomeen saapuneet sankarilliset bahá’í-naiset, kuten Aminda Josephine Kruka, Elsa Vento, Grace Lotus Petersen ja Greta Jankko, tarkalleen ottaen tulivat ja miten heistä tuli bahá’íta, Margaret kertoo.
Tavoitteena on julkaista kirja vuonna 2027, jolloin Martha Rootin ensimmäisestä vierailusta Suomeen tulee kuluneeksi sata vuotta.
– Toivon, että kirja vahvistaa ymmärrystä Suomen bahá’íden mielenkiintoisista juurista ja yhteisön vaiherikkaasta historiasta. On tärkeää saada kuva siitä, mistä yhteisömme kehitys alkoi ja minne olemme nyt matkalla, Margaret sanoo.
– Aiemmat sukupolvet ovat uhranneet ja ponnistelleet sankarillisesti sen eteen, mitä meillä tänään on. Seisomme näiden jättiläisten harteilla.
